Nepsypalvelut kuntoon!
(23.12.2021)
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on järjestänyt pyöreän pöydän keskustelun niiden lasten ja nuorten oikeudesta palveluihin, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä.
”Niin lapsille ja nuorille itselleen kuin heidän perheilleen tarjottava tuki on Suomessa vaillinaista, ja vanhemmat joutuvat usein kantamaan kokonaisvastuuta lapsen palveluista. Perheiden kokemusten mukaan erityisesti ilman diagnoosia tukea on vaikea saada, eikä esimerkiksi ADHD-diagnoosi vammaispalvelulain perusteella oikeuta palveluihin, vaikka toimintakyky olisi selvästi rajoittunut. Vanhemmat saattavat olla lopulta hyvin uupuneita.
– Kun lapsella havaitaan somaattinen sairaus, terveydenhuollolla on tyypillisesti tarjota hyvin selkeä hoitopolku, jota lähdetään toteuttamaan. Saman soisi toteutuvan lapsilla, joilla on sellaisia neuropsykiatrisia oireita, jotka vaikuttavat arjen toimintakykyyn, toteaa Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen”.
Hyvinvointialueella on nyt hyvä mahdollisuus parantaa perheiden tukea ja lisätä tietoisuutta neuropsykiatrisista piirteistä laajasti mm. tässä keskustelussa esiin nousseiden kehitystarpeiden ja -ratkaisujen pohjalta.
Tässä työssä olen mielelläni mukana!
Äänestä minua Länsi-Uudellamaalla numerolla 458
Kontrollista kohtaamiseen päihdepalveluissa
(26.12.2021)
Päihderiippuvuus on vaikea aivosairaus, jossa aivoissa tapahtuu päihdekierrettä ylläpitäviä muutoksia. Aivokemiaa saadaan muutettua, mutta motivaation tulee olla riittävän vahva sitä vastaan taistelemiseksi. Siksi yksi hoidon tärkeimpiä kohtia on asiakkaan tukeminen ja motivointi. Kuntoutukseen pitää päästä, kun asiakas on valmis yrittämään. Usein uudestaan ja uudestaan. Se on osa prosessia.
Yle seurasi päihteitä käyttävän ”Pepsin” elämää. Nyt Pepsi on kuollut. Päihdepalveluihin panostamalla ja niitä kehittämällä voidaan ehkäistä monen uuden Pepsin kaltaisen tarina.
”Ylilääkäri Margareeta Häkkisen mukaan potilaan motivaation puute ei saa missään nimessä estää hoitoa. Nykyään voi silti käydä niin, että motivaatiota vaaditaan jo valmiiksi, jotta hoitoon edes pääsee.
Jos hoitoa tarvitsevat olisivat jo valmiiksi motivoituneita parantumaan sairaudestaan, ei hoidonkaan pitäisi olla vaikeaa. Näin ei vain ole.
– Motivaatio ei ole ihmisen ominaisuus, jota on tai ei ole, vaan se on hidas prosessi. Nykyinen järjestelmä ei ota huomioon, että motivaation syntyminen on vasta hyvän hoidon tulos”. (Yle 25.12.2021)
Suomessa on jo nyt olemassa hienoja ammattilaisia valmiina tekemään parhaansa. Päihdehoidon järjestelmää Suomessa tulee kehittää kontrolloinnista kohtaavammaksi.
Aluevaaleissa valitaan ne päättäjät, jotka palvelujärjestelmästä päättävät. Olen toiminut päihdetyöntekijänä ja siksikin olen mielelläni mahdollistajana aluevaltuustossa!
Äänestä minua Länsi-Uusimaalla numerolla 458.
#aluevaalit #vasemmisto #länsiuusimaa
Ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisen hyvinvointiin
Vahvat julkiset palvelut
(6.1.2022)
Alueiden ja kuntien on tehtävä tiiviisti yhteistyötä ihmisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Ei ole sattumaa, että erikoissairaanhoidon psykiatristen palvelujen jonot ovat koko pääkaupunkiseudulla ylipitkät. Ympäristö on muokattu yhä haastavammaksi, varsinkin erityisherkille ihmisille, tehostamalla kaikkea mahdollista.
Jatkuva tehostaminen ajaa joskus siihen, että ihmisen kuormitus kasvaa arjessa niin suureksi, että saadakseen helpotusta, täytyy hänen hakea tarpeilleen jokin herkkyyttä selittävä diagnoosi. Esimerkiksi suuret koulut ja ryhmäkoot aiheuttavat kenelle tahansa lisää aistikuormaa, mutta erityisherkille jopa kestämättömällä tavalla: Paljon ihmisiä, sosiaalisia kontakteja, kirkkaita valoja, vaihtuvia opiskelutiloja.. jne. Aistikuorman purkamiseksi erityisherkkä tarvitsee meluttoman ja valottoman paikan palautuakseen ja taas jatkaakseen. Mutta minne mennä, kun jokainen neliö on tehokäytössä?
Espoon kaupungin linja on se, että pieniä kouluja lakkautetaan ja koululaitoksia keskitetään. Tämä tulee Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmasta (TaKe). Toimet ovat jo pitkällä ja esimerkiksi ruotsin kielinen kouluverkko on hyvin epätasapainoinen, kun oppilaita on keskitetty muutamaan isoon yksikköön. Osa pienistä kouluista on niin pieniä, että niiden johtaminen on vaikeaa, oppilaiden tukipalvelut ovat puutteellisia ja toiminta haavoittuvaista. Myös kustannukset oppilasta kohden jakautuvat siksi epätasaisesti. En moiti viranhaltijoita, jotka valmistelevat pienten koulujen lakkauttamisia, he toimivat vallitsevien poliittisten linjojen mukaisesti, jolloin lakkautukset ovat perusteltuja.
Jos haluamme aidosti löytää ratkaisuja psykiatristen palvelujen tarpeen kasvulle tulee alueiden ja kuntien toimia yhdessä ja ymmärtää ympäristöjen merkitys erilaisille ihmisille. Erityisherkkien huomioiminen päätöksissä ja tilaratkaisuissa on siitä mukavaa, että se hyödyttää ihan kaikkia.
Toivoisin, että meillä olisi niin rohkeita päättäjiä, että uskaltaisimme panostaa arkisiin tarpeisiin vaikka vaikutukset näkyvät viiveellä ja sattumanvaraisesti. Itse uskon kuitenkin tutkittuun tietoon ja yhteistyön voimaan tässäkin asiassa. Vielä ei ole myöhäistä kääntää suuntaa ja kehittää arkisia tiloja, kuten kouluja, aidosti ihmisten perustarpeet huomioiviksi.
Markus Kajon sanoin: ”Kenenkään ei pitäisi joutua isommin muuttelemaan itseään, että mahtuisi maailmaan paremmin”. (Kodin kuvalehti 31.12.2021).
Sote-ammattilainen osaa oikea aikaisen budjetoinnin
Aluevaaleissa on kyse palvelujen turvaamisesta
Olemme tekemässä sote-uudistusta, jotta voisimme jatkossakin turvata ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Olemme tekemässä uudistusta siksi, että raha saataisiin suunnattua paremmin erikoistason palvelujen pyörittämisestä ennaltaehkäisyyn ja perustasolle. Inhimillisesti toteutettuna. Siksi, että saisimme hitsattua sosiaali- ja terveyspuolta paremmin yhteen. Jotta ihmiset päätyisivät kerralla paremmin oikean avun äärelle.
Ajatus koko pitkään jatkuneen uudistusprosessin taustalla on se, että kun rahoitus tulee ”samasta kukkarosta”, on varat helpompi jakaa tarkoituksenmukaisesti. Monessa Suomen kunnassa isona rakenteellisena haasteena on ollut kalliin erikoistason palvelujen hallitsematon tarpeen kasvu. Rahoitusta on yritetty saada paikattua perustason ja ei lakisääteisten palvelujen kustannuksella. Kierre on syntynyt, kun leikkaaminen on synnyttänyt vielä suuremman tarpeen erikoistason palveluille ongelmien pitkittyessä.
Samaan aikaan käytettävissä olevat resurssit ihmisten tarpeisiin nähden ovat eri analyysien mukaan vähenemässä. Yhteiskunnan varojen väheneminen ei johdu siitä, että raha itsessään olisi vähentynyt tai, että palveluja olisi tarjottu liikaa tai liian laadukkaasti. Suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hinta-hyöty suhteeltaan maailman kärkisijoilla. Karkeasti ottaen kyse on siitä, että väestömme ikääntyy ja tarvitsee enemmän apua ja tukea, siksi rahankäyttö täytyy ajatella uudella tavalla.
Vaalien alla lupaillaan parantaa sitä sun tätä. Hyvä niin, koska sillekin on nyt oiva tilaisuus. Totuus on kuitenkin se, että mitään ei tapahdu hetkessä. Aluevaltuutettujen on kyettävä pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ja hyväksyttävä se, että rakenteellinen muutos on koko Suomea koskeva uudistus, ei vain yksittäisten alueiden.
Varoa pitää nyt erityisesti sitä, että palveluja alettaisiin epätarkoituksenmukaisesti keskittämään, jotta emme aiheuttaisi uutta kierrettä, mikä pitkittää avun piiriin pääsemistä. On myös tärkeä pitää palvelutuotanto pääsääntöisesti julkisena, jotta emme anna liian suurta päätäntävaltaa rahan käytöstä markkinoille.
Mikäli onnistumme toteuttamaan tämän sote-uudistuksen niin että saamme ihmisille apua ja tukea niin ajoissa, että pystymme hiljalleen siirtää rahoituksen painopistettä perustasolle, olemme onnistuneet. Silloin rahat riittävät isommalle joukolle ihmisiä. Silloin ihminen saa tukea niin ennaltaehkäisevästi, perustasolla kuin tarpeen vaatiessa myös erikoistasolla.
Vaaleissa vaikutetaan siihen ketkä aluevaltuustoissa tätä perusajatusta toimeenpanee käytännössä. Valtuutettujen pitää uskaltaa katsoa pitkälle.
Äänestä mua, jos haluat. 458, Länsi-Uusimaa.
Sosiaalialan vahvistaminen tuo inhimillisesti toteutettuja säästöjä
