• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Aino Akinyemi - Vasemmistoliitto

SOSIAALINEN MEDIA

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • Aino Akinyemi – Kuka minä olen?
  • Aluevaalit 2022
    • Some-tekstejä aluevaaleista
  • Kirjoituksia
    • Blogi
    • Vanhat tekstit
    • Mielipidekirjoitukset lehdissä
  • Texter på svenska
  • Yhteystiedot

Yleinen

Some-tekstejä aluevaaleista

07.01.2022 : ainoakinyemi

Nepsypalvelut kuntoon!

(23.12.2021)

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on järjestänyt pyöreän pöydän keskustelun niiden lasten ja nuorten oikeudesta palveluihin, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä.

”Niin lapsille ja nuorille itselleen kuin heidän perheilleen tarjottava tuki on Suomessa vaillinaista, ja vanhemmat joutuvat usein kantamaan kokonaisvastuuta lapsen palveluista. Perheiden kokemusten mukaan erityisesti ilman diagnoosia tukea on vaikea saada, eikä esimerkiksi ADHD-diagnoosi vammaispalvelulain perusteella oikeuta palveluihin, vaikka toimintakyky olisi selvästi rajoittunut. Vanhemmat saattavat olla lopulta hyvin uupuneita.

– Kun lapsella havaitaan somaattinen sairaus, terveydenhuollolla on tyypillisesti tarjota hyvin selkeä hoitopolku, jota lähdetään toteuttamaan. Saman soisi toteutuvan lapsilla, joilla on sellaisia neuropsykiatrisia oireita, jotka vaikuttavat arjen toimintakykyyn, toteaa Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen”.

Hyvinvointialueella on nyt hyvä mahdollisuus parantaa perheiden tukea ja lisätä tietoisuutta neuropsykiatrisista piirteistä laajasti mm. tässä keskustelussa esiin nousseiden kehitystarpeiden ja -ratkaisujen pohjalta.

Tässä työssä olen mielelläni mukana!

Äänestä minua Länsi-Uudellamaalla numerolla 458

#vasemmisto #aluevaalit #länsiuusimaa #nepsy

Kontrollista kohtaamiseen päihdepalveluissa

(26.12.2021)

Päihderiippuvuus on vaikea aivosairaus, jossa aivoissa tapahtuu päihdekierrettä ylläpitäviä muutoksia. Aivokemiaa saadaan muutettua, mutta motivaation tulee olla riittävän vahva sitä vastaan taistelemiseksi. Siksi yksi hoidon tärkeimpiä kohtia on asiakkaan tukeminen ja motivointi. Kuntoutukseen pitää päästä, kun asiakas on valmis yrittämään. Usein uudestaan ja uudestaan. Se on osa prosessia.

Yle seurasi päihteitä käyttävän ”Pepsin” elämää. Nyt Pepsi on kuollut. Päihdepalveluihin panostamalla ja niitä kehittämällä voidaan ehkäistä monen uuden Pepsin kaltaisen tarina.

”Ylilääkäri Margareeta Häkkisen mukaan potilaan motivaation puute ei saa missään nimessä estää hoitoa. Nykyään voi silti käydä niin, että motivaatiota vaaditaan jo valmiiksi, jotta hoitoon edes pääsee.

Jos hoitoa tarvitsevat olisivat jo valmiiksi motivoituneita parantumaan sairaudestaan, ei hoidonkaan pitäisi olla vaikeaa. Näin ei vain ole.

– Motivaatio ei ole ihmisen ominaisuus, jota on tai ei ole, vaan se on hidas prosessi. Nykyinen järjestelmä ei ota huomioon, että motivaation syntyminen on vasta hyvän hoidon tulos”. (Yle 25.12.2021)

Suomessa on jo nyt olemassa hienoja ammattilaisia valmiina tekemään parhaansa. Päihdehoidon järjestelmää Suomessa tulee kehittää kontrolloinnista kohtaavammaksi.

Aluevaaleissa valitaan ne päättäjät, jotka palvelujärjestelmästä päättävät. Olen toiminut päihdetyöntekijänä ja siksikin olen mielelläni mahdollistajana aluevaltuustossa!

Äänestä minua Länsi-Uusimaalla numerolla 458.
#aluevaalit #vasemmisto #länsiuusimaa

Ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisen hyvinvointiin

(2.1.2022)
Alueiden ja kuntien on tehtävä tiiviisti yhteistyötä ihmisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Ei ole sattumaa, että erikoissairaanhoidon psykiatristen palvelujen jonot ovat koko pääkaupunkiseudulla ylipitkät. Ympäristö on muokattu yhä haastavammaksi, varsinkin erityisherkille ihmisille, tehostamalla kaikkea mahdollista.
Jatkuva tehostaminen ajaa joskus siihen, että ihmisen kuormitus kasvaa arjessa niin suureksi, että saadakseen helpotusta, täytyy hänen hakea tarpeilleen jokin herkkyyttä selittävä diagnoosi. Esimerkiksi suuret koulut ja ryhmäkoot aiheuttavat kenelle tahansa lisää aistikuormaa, mutta erityisherkille jopa kestämättömällä tavalla: Paljon ihmisiä, sosiaalisia kontakteja, kirkkaita valoja, vaihtuvia opiskelutiloja.. jne. Aistikuorman purkamiseksi erityisherkkä tarvitsee meluttoman ja valottoman paikan palautuakseen ja taas jatkaakseen. Mutta minne mennä, kun jokainen neliö on tehokäytössä?
Espoon kaupungin linja on se, että pieniä kouluja lakkautetaan ja koululaitoksia keskitetään. Tämä tulee Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmasta (TaKe). Toimet ovat jo pitkällä ja esimerkiksi ruotsin kielinen kouluverkko on hyvin epätasapainoinen, kun oppilaita on keskitetty muutamaan isoon yksikköön. Osa pienistä kouluista on niin pieniä, että niiden johtaminen on vaikeaa, oppilaiden tukipalvelut ovat puutteellisia ja toiminta haavoittuvaista. Myös kustannukset oppilasta kohden jakautuvat siksi epätasaisesti. En moiti viranhaltijoita, jotka valmistelevat pienten koulujen lakkauttamisia, he toimivat vallitsevien poliittisten linjojen mukaisesti, jolloin lakkautukset ovat perusteltuja.
Jos haluamme aidosti löytää ratkaisuja psykiatristen palvelujen tarpeen kasvulle tulee alueiden ja kuntien toimia yhdessä ja ymmärtää ympäristöjen merkitys erilaisille ihmisille. Erityisherkkien huomioiminen päätöksissä ja tilaratkaisuissa on siitä mukavaa, että se hyödyttää ihan kaikkia.
Toivoisin, että meillä olisi niin rohkeita päättäjiä, että uskaltaisimme panostaa arkisiin tarpeisiin vaikka vaikutukset näkyvät viiveellä ja sattumanvaraisesti. Itse uskon kuitenkin tutkittuun tietoon ja yhteistyön voimaan tässäkin asiassa. Vielä ei ole myöhäistä kääntää suuntaa ja kehittää arkisia tiloja, kuten kouluja, aidosti ihmisten perustarpeet huomioiviksi.
Markus Kajon sanoin: ”Kenenkään ei pitäisi joutua isommin muuttelemaan itseään, että mahtuisi maailmaan paremmin”. (Kodin kuvalehti 31.12.2021).
#aluevaalit #länsiuusimaa #vasemmisto

Vahvat julkiset palvelut

(6.1.2022)

Alueiden ja kuntien on tehtävä tiiviisti yhteistyötä ihmisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Ei ole sattumaa, että erikoissairaanhoidon psykiatristen palvelujen jonot ovat koko pääkaupunkiseudulla ylipitkät. Ympäristö on muokattu yhä haastavammaksi, varsinkin erityisherkille ihmisille, tehostamalla kaikkea mahdollista.

Jatkuva tehostaminen ajaa joskus siihen, että ihmisen kuormitus kasvaa arjessa niin suureksi, että saadakseen helpotusta, täytyy hänen hakea tarpeilleen jokin herkkyyttä selittävä diagnoosi. Esimerkiksi suuret koulut ja ryhmäkoot aiheuttavat kenelle tahansa lisää aistikuormaa, mutta erityisherkille jopa kestämättömällä tavalla: Paljon ihmisiä, sosiaalisia kontakteja, kirkkaita valoja, vaihtuvia opiskelutiloja.. jne. Aistikuorman purkamiseksi erityisherkkä tarvitsee meluttoman ja valottoman paikan palautuakseen ja taas jatkaakseen. Mutta minne mennä, kun jokainen neliö on tehokäytössä?

Espoon kaupungin linja on se, että pieniä kouluja lakkautetaan ja koululaitoksia keskitetään. Tämä tulee Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmasta (TaKe). Toimet ovat jo pitkällä ja esimerkiksi ruotsin kielinen kouluverkko on hyvin epätasapainoinen, kun oppilaita on keskitetty muutamaan isoon yksikköön. Osa pienistä kouluista on niin pieniä, että niiden johtaminen on vaikeaa, oppilaiden tukipalvelut ovat puutteellisia ja toiminta haavoittuvaista. Myös kustannukset oppilasta kohden jakautuvat siksi epätasaisesti. En moiti viranhaltijoita, jotka valmistelevat pienten koulujen lakkauttamisia, he toimivat vallitsevien poliittisten linjojen mukaisesti, jolloin lakkautukset ovat perusteltuja.

Jos haluamme aidosti löytää ratkaisuja psykiatristen palvelujen tarpeen kasvulle tulee alueiden ja kuntien toimia yhdessä ja ymmärtää ympäristöjen merkitys erilaisille ihmisille. Erityisherkkien huomioiminen päätöksissä ja tilaratkaisuissa on siitä mukavaa, että se hyödyttää ihan kaikkia.

Toivoisin, että meillä olisi niin rohkeita päättäjiä, että uskaltaisimme panostaa arkisiin tarpeisiin vaikka vaikutukset näkyvät viiveellä ja sattumanvaraisesti. Itse uskon kuitenkin tutkittuun tietoon ja yhteistyön voimaan tässäkin asiassa. Vielä ei ole myöhäistä kääntää suuntaa ja kehittää arkisia tiloja, kuten kouluja, aidosti ihmisten perustarpeet huomioiviksi.

Markus Kajon sanoin: ”Kenenkään ei pitäisi joutua isommin muuttelemaan itseään, että mahtuisi maailmaan paremmin”. (Kodin kuvalehti 31.12.2021).

#aluevaalit #länsiuusimaa #vasemmisto

Sote-ammattilainen osaa oikea aikaisen budjetoinnin

(14.1.2022)
Hesari arvioi 13.1. taloustieteilijän kanssa sote-alan ehdokkaiden osallistumista aluevaltuustoihin. Tiivistettynä jutussa päädyttiin siihen, että siinä on paljon hyvääkin, mutta sotelaiset laittaa palveluihin liikaa rahaa ja meillä on ”oma lehmä ojassa” kun haluamme parantaa työoloja.
Hold my beer!
1. Sotea on alibudjetoitu kunnissa räikeästi jo pitkään. Erityisesti perustasolla. Tämä on paisuttanut alueiden erikoissairaanhoidon kustannuksia hallitsemattomasti, lisännyt suunnittelemattomia ostopalveluja, lisännyt työkyvyttömyyttä ja eriarvoisuutta.
Suomeksi: Tullut viiveellä helvetin kalliiksi
2. On todella tärkeää, että resurssit kohdennetaan oikein ja oikea-aikaisesti.
Vaikuttavat palvelut vähentävät kustannuksia pitkällä aikavälillä ja lisäävät yhteiskunnallista toimeliaisuutta. Sote-alan ammattilaiset ovat asiantuntijoita palvelujen kohdentamisessa ja oikea-aikaisuudessa.
3. Sote-alan henkilöstön hyvät työolot ovat edellytys laadukkaalle palvelulle.
4. Sote-alan työssä keskeinen eettinen periaate on yhdenvertaisuus. Ammattilainen ei ”ylihoida” asiakasta tai potilasta, vaan huolehtii siitä, että mahdollisimman moni saa riittävän hyvää ja vaikuttavaa palvelua reiluin kriteerein. Kokenut ja pätevä ammattilainen on myös talousosaaja.
5. Kyllä, vedin ison herneen nenään siitä, että hesarin jutussa vähätellään sotelaisten ammattitaitoa! On hävytöntä analysoida kovien sote-alan osaajien kykyä toimia aluevaltuustossa vain taloustieteilijän näkökulmasta, sisällyttämättä juttuun lainkaan yhteiskuntatieteen näkökulmaa. Toisin kuin moni näyttää luulevan, ei taloustiede ole yhtään sen neutraalimpi tai objektiivisempi tieteenala arvioimaan tätä kuin yhteiskuntatiedekään.
Lopuksi.
Miksi ”oma lehmä ojassa” kiinnostaa vasta nyt
kun kyse on naisvaltaisen sote-alan työoloista?
Miksi se ei ole kiinnostanut kun kuntia on pitkään pyörittänyt vaikutusvaltaisessa asemassa olevat setämiehet (not all men), joiden liiketoimintaan kuntien päätökset ovat vaikuttaneet.
Äänestä sote-alan ammattilaista aluevaaleissa.
Uusimaa, 458.
Aluevaalit

Aluevaaleissa on kyse palvelujen turvaamisesta

(16.1.2022)

Olemme tekemässä sote-uudistusta, jotta voisimme jatkossakin turvata ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Olemme tekemässä uudistusta siksi, että raha saataisiin suunnattua paremmin erikoistason palvelujen pyörittämisestä ennaltaehkäisyyn ja perustasolle. Inhimillisesti toteutettuna. Siksi, että saisimme hitsattua sosiaali- ja terveyspuolta paremmin yhteen. Jotta ihmiset päätyisivät kerralla paremmin oikean avun äärelle.

Ajatus koko pitkään jatkuneen uudistusprosessin taustalla on se, että kun rahoitus tulee ”samasta kukkarosta”, on varat helpompi jakaa tarkoituksenmukaisesti. Monessa Suomen kunnassa isona rakenteellisena haasteena on ollut kalliin erikoistason palvelujen hallitsematon tarpeen kasvu. Rahoitusta on yritetty saada paikattua perustason ja ei lakisääteisten palvelujen kustannuksella. Kierre on syntynyt, kun leikkaaminen on synnyttänyt vielä suuremman tarpeen erikoistason palveluille ongelmien pitkittyessä.

Samaan aikaan käytettävissä olevat resurssit ihmisten tarpeisiin nähden ovat eri analyysien mukaan vähenemässä. Yhteiskunnan varojen väheneminen ei johdu siitä, että raha itsessään olisi vähentynyt tai, että palveluja olisi tarjottu liikaa tai liian laadukkaasti. Suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hinta-hyöty suhteeltaan maailman kärkisijoilla. Karkeasti ottaen kyse on siitä, että väestömme ikääntyy ja tarvitsee enemmän apua ja tukea, siksi rahankäyttö täytyy ajatella uudella tavalla.

Vaalien alla lupaillaan parantaa sitä sun tätä. Hyvä niin, koska sillekin on nyt oiva tilaisuus. Totuus on kuitenkin se, että mitään ei tapahdu hetkessä. Aluevaltuutettujen on kyettävä pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ja hyväksyttävä se, että rakenteellinen muutos on koko Suomea koskeva uudistus, ei vain yksittäisten alueiden.

Varoa pitää nyt erityisesti sitä, että palveluja alettaisiin epätarkoituksenmukaisesti keskittämään, jotta emme aiheuttaisi uutta kierrettä, mikä pitkittää avun piiriin pääsemistä. On myös tärkeä pitää palvelutuotanto pääsääntöisesti julkisena, jotta emme anna liian suurta päätäntävaltaa rahan käytöstä markkinoille.

Mikäli onnistumme toteuttamaan tämän sote-uudistuksen niin että saamme ihmisille apua ja tukea niin ajoissa, että pystymme hiljalleen siirtää rahoituksen painopistettä perustasolle, olemme onnistuneet. Silloin rahat riittävät isommalle joukolle ihmisiä. Silloin ihminen saa tukea niin ennaltaehkäisevästi, perustasolla kuin tarpeen vaatiessa myös erikoistasolla.

Vaaleissa vaikutetaan siihen ketkä aluevaltuustoissa tätä perusajatusta toimeenpanee käytännössä. Valtuutettujen pitää uskaltaa katsoa pitkälle.

Äänestä mua, jos haluat. 458, Länsi-Uusimaa.

Sosiaalialan vahvistaminen tuo inhimillisesti toteutettuja säästöjä

(21.1.2022)
Aluevaaleissa puhe on kääntynyt jälleen ”talouskuripuheeseen”. No puhutaanpa sitten siitä.
Lastensuojelun kustannuksia hillitään varhaisella tuella. Samalla edistetään ihmisten omatoimisuutta ja hyvinvointia, mikä sekin tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Varhaisen tuen tukimuotoja on paljon erilaisia. Käytännössä esimerkiksi vauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen tukeminen, paristuhteen tukeminen, mielenterveys- ja päihdepalvelut matalalla kynnyksellä, perhetyö, kotipalvelu.. jne.
Suurin osa vanhemmista haluaa lapsilleen hyvää. Kaikilla ei ole riittäviä taitoja turvaamaan lapsen kasvu ja kehitys. Kaikissa perheissä on kuitenkin jotain hyvä ja mikä tahansa perhe voi välillä olla vähän huono.
Valitettavan usein ”talouskuri” iskee juuri varhaiseen tukeen. Monesti päätöksentekopöydässä olen ollut keskusteluissa, joissa pohditaan vaikuttaako juuri tämä asiakasmaksujen nostaminen tai palvelun supistaminen nyt niin paljon keneenkään. Yksittäiset päätökset harvemmin paljoa vaikuttavat, mutta kun niitä kasautuu, voi vaikutus olla yllättävän suuri. Kaikki päättäjät haluavat hyvää (edes jollain tasolla), mutta lopulta ratkaisevaa on se kuinka hyvin päättäjät ymmärtävät syy-seuraussuhteita käytännön tasolla.
Kun perhe päätyy lastensuojelun asiakkuuteen, on muut tukikeinot käytetty. Silloin ei enää ole samoja mahdollisuuksia miettiä mitä palvelu maksaa, lapsen etu on aina turvattava. Jos riittäviä resursseja ei siinä kohtaa ole, kärsii lapsen etu. Toisaalta myös lastensuojelussa on vielä mahdollista auttaa ja saada muutostyöskentelyllä lapsen tai nuoren kotiolosuhteet kasvua ja kehitystä tukevaksi. Lastensuojelukaan ei kuitenkaan yksin tee ihmeitä. Psykiatrinen tuki kuuluu edelleen psykiatrian ammattilaisille ja koulunkäynnin tukeminen kouluille. Terveydenhuolto auttaa terveysasioissa myös lastensuojelun asiakkaita.
Sosiaalialan erityisosaamista on arjen sujumisen tukeminen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen, yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Sote-uudistuksessa inhimillisesti toteutettuja säästöjä on mahdollista saada aikaan vahvistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alueen ja kuntien yhteistyötä sosiaalialan osaajien avulla.
#aluevaalit #vasemmisto #LänsiUusimaa

Kategoriassa: Yleinen

Aino Akinyemi – Kuka minä olen?

06.09.2018 : ainoakinyemi

Olen 35-vuotias perheenäiti ja perhesosiaalityön sosiaaliohjaaja. Toimin Espoon kaupungin varavaltuutettuna sekä Svenska rum -lautakunnan varapuheenjohtajana.

Olen ehdolla Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon.

Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä siitä entistä tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman paikan kaikille. Erityisen lähellä sydäntäni ovat sosiaaliset kysymykset ja lapsiperheet.

Puolueeni on Vasemmisto, koska se on ainoa aidosti kokonaisvaltainen ja punavihreä puolue, jossa muistetaan aina seistä myös pienimmän puolella.

Aino Akinyemi

Kuva: Petri Rajamäki

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: #espoo, Aluevaalit, Esbo, LänsuUusimaa, vasemmisto, VästraNyland

Ensisijainen sivupalkki

vasemmisto

Blogi

  • Koulujen lakkauttamiset ovat poliittisten voimasuhteiden seurausta 18.02.2022 9:09
  • Yksityiset päiväkodit tehkööt voittonsa muulla kuin verorahalla 14.04.2021 5:05
  • Kuntalaisten asioiden ajaminen on yhteistyötä 11.04.2021 11:11
  • Kunnissa päätetään Suomen tulevaisuudesta 05.04.2021 12:12

Haku

© Copyright 2022 - www.vas.fi